Cubox
– GeeXbox – Xbmc
GeeXboX
on Linux-jakelu, jossa on mahdollista käyttää esimerkiksi
valmiiksi konfiguroitua XBMC Media Center-ohjelmistoa HTPC (Home
Theater PC) kotiteatterina. XBMC on mediasoittimen tapaan toimiva
graafinen käyttöliittymä.
GeeXboX itsessään ei ole sovellus, vaan se on täydellinen monipuolinen nopean käynnistyksen käyttöjärjestelmän. GeeXboX Linux-jakelu on kevyt ja suunniteltu yhtä tarkoitusta varten, muuntaa tietokone multimediasovellusten käyttöalustaksi. Voitaneen siis puhua sulautetusta järjestelmästä.
GeeXboX itsessään ei ole sovellus, vaan se on täydellinen monipuolinen nopean käynnistyksen käyttöjärjestelmän. GeeXboX Linux-jakelu on kevyt ja suunniteltu yhtä tarkoitusta varten, muuntaa tietokone multimediasovellusten käyttöalustaksi. Voitaneen siis puhua sulautetusta järjestelmästä.
Olen
aikaisemmin käyttänyt XBMC:tä myös Raspberry Pi:ssä, mutta kuten
jo ennakkoon arvelin, sen suorituskyky ei mitenkään riitä
multimediatehtäviin. Miniatyyrikoneessani Cubox pro:ssa on vapaata
keskusmuistia noin puolitoista gigaa ja ARM-prosessori pystyy ilman
kiidytystäkin esimerkisi käsittelemään viedotallennetta. Pitää
vain saada sopiva softa rouskuttamaan multimediaa – ja softalle
siis alusta. Toisin kuin Raspberryssä, jonka ympärille on
kehittynyt vilkas ja monivivahteinen yhteisö, Cubox:iin on kaikki
hiukan enemmän hakusessa. Raspini suorittavat kyllä monipuolisesti
ja varmasti niille antamiani tehtäviä. Cubox:ini pystyisi kaikessa
samaan, mutta sen parempi suorituskyky olisi niissä tehtävissä
hieman hukkakäytössä.
Tukin
moneen kertaan mahdollisuuksia asentaa GeeXboX laitteeseen. Tehtävä
näytti monimutkaiselta. Oli ilmeisesti myös mahdollista tehdä
kohtalokkaita virheitä asennustoimissa. Kokemukseni on osoittanut,
että jos se on mahdollista, niin se myös tapahtuu. En keskittynyt
riittävästi maaseudun rauhassa toimiin, ja kun ajatus harhaantuu,
niin myös lipsahtaa. Ensimmäinen yritykseni sotki koneen
falsh-muistin ja sen jälkeen minulla oli vain 5x5x5 sentin kokoinen
musta laatikko. Tarkkaan katsoen voin havaita, että verkkokortti
näytti olevan hengissä. Muuten laitteessa ei näyttänyt olevan
elämää. Joku varmaankin toteaa, että mitäs hölmö ryhdyit
hommaan, jota et osaa. Kysynpä, että mitäs jos et aikanaan olisi
kokeillut pyörällä ajoa tai uimista ensimmäistä kertaa. Pikku
(isokin) epäonnistuminen sopii kyllä minulle, harrastajalle –
jollekulle taas sopii valmis maailma. Ajattelin, ettei näin hienoa
laitetta voi sentään pitää pelkkänä sisustuselementtinä. Olin
joskus nettiä penkomalla selvittänyt täysin kuolleen Aspire Onen
käynnistyksen palauttamisen. Valmistusprosessissa on tavalla tai
toisella Cubox:in muistiin tungettu käynnistysohjelmisto. Voisinko
tehdä sen myös itse. Voisin, sillä muutoinhan en kirjoittelisi
tätä vaan ohikulkiessani loisin kaihoisia katseita pieneen mustaan
sisustuselementtiin ja ajattelisin, että kuinka paljon näppärää
älyä maailmassa hukataankaan.
SolidRun:in
wiki-sivustoilla kerrotaan monipuolisesti Cubox:in ominaisuuksista,
käyttömahdollisuuksista, käynnistysjärjestelmästä, asennuksista
ja säätämisestä. Tietoa on olemassa. Tieto on melko hajallaan –
ja miten se muutoin voisi ollakaan. Aikaisemmin uudet it-maailman
tiedot piti lukea varta vasten tehdyistä ohjekirjoista. Kirjoja
tehdään edelleenkin. Maailma on kyllä muuttunut siten, että
tietojen etsiminen netistä taitaa useimmin olla etusijalla. Tässä
tarvitsemiani tietoja on nimenomaan kätevää
hakea netistä.
Mainituilla
wiki-sivuilla selostettiin erilaisia menetelmiä esimerkiksi
flash-muistin päivittämiseksi. Löytyi myös lääke ”kuolleen
lasaruksen” (kirjoittajan ilmaisu, ei tietoteknistä slangia)
henkiin herättämiseen. En yritä kuvailla yksityiskohtaisesti
toisella linux-koneella tekemääni palautusta. Se oli sen verran
monimutkainen, että varmaankin jotain oleellista jäisi pois ja
ohjeen mukaan yrittäjän homma kaatuisi. Itse onnistuin kolmannella
kerralla. Netissä oli ladattavaksi muutama välttämätön paketti,
jotka purin ja sijoitin usb-muistitikulle. Lisäksi varmistin
Linux-koneellani, että asennettuna olivat Cubox:iin tapahtuvaa
tiedonsiirtoa varten tarpeelliset ohjelmat. Siirto tapahtui
sarjaliikenteellä Linux-koneen usb-portista Cubox:iin kytketyllä
kaapelilla. Kun Cubox oli
”herännyt” loput asennuksen vaatimat toimet tein Putty-ohjelman
ssh-yhteydellä. Ohjeet olivat paikoin sen verran pelkistettyjä,
että tarvitsin todellakin kolme yritystä, ennen kuin homma oli
valmis.
Nyt
on Cubox:illani, kukin erillsellä, pikkusormen kynnen kokoisella
microsd-kortilla, kolme käyttistä, Ubuntu 12.04, Arch linux ja
GeeXboX. Ensimmäisiä tehtäviä uudella
miniatyyri-multimedialaitteellani oli sääennusteen säätäminen
näyttämään kahden paikkakunnan säätietoja. Niitä onkin tällä
kesäkelillä mukava katsella. Elisa-viihteen tallenteita voin pikku
ihmeelläni myös katsella netin kautta. Testattavana on ollut myös
surkein nettitikkuyhteyteni. XMBC:n ilmeisen fiksu kuvanpäivitystapa
yhdessä youtuben palvelun kanssa antavat juuri ja juuri
mahdollisuuden videoiden katseluun surkealla nettitikkuyhteydellä
youtubesta. Musta pikku kuutioni saattaisi siis auttavasti palvella
myös maaseudun rauhassa. Latauksia joutaa kyllä vartoilemaan, sillä
kiirettähän eläkeläisellä ei ole siellä eikä täällä, vaikka
joku muuta väittäisikin.
Joudun
palauttamaan mieleeni XBMC:n käyttämisen kikkoja. Käyttötaitojen
palauduttua saan boksistani ulos yhtä sun toista muutakin.
Peruskäyttäjän välineiksi nämä miniatyyrikuutiot ja
saippuarasiat ovat ehkä hieman haastavia, mutta Don Quijoten
aseenkantajalle hyvinkin mielenkiintoisia. Eipä olisi Sancho Panza
aikoinaan arvannut, että hänen faninsa laajentaa taulutelkkarinsa
hyödyntämään myös nettiä.
Tampereen
helteessä 2013
Hannu
Haapasaari