Cubox – GeeXbox – infrapunaohjaus

Olen kehittämässä Cubox:ini XBMC- käyttöliittymästä apulaista (”mediakeskusta”) taulutelkkarimme kylkeen. Televisionomainen käyttö tapahtuu kapulalla (infrapunaohjain). Infrapunaliikenteen tarkempi tutkiminen on minulle jäänyt aikaisemmin vain ajatukseksi jonnekin bittiavaruuteen. Kun useimpien medialaitteiden ohjaus kai tapahtuu kapuloita käyttäen, on kevyt pinnallinen infrapunaliikenteeseen perehtyminen nyt tullut ajankohtaiseksi.

Cubox:issa on ir-vastaanotin 38 kHz ohjaimia varten. Ohjainten käyttömahdollisuus pullahti esiin, kun maaseutuasunnossamme sattumalta havaitsin, että Cubox:ini tottelee samaa kapulaa kuin Sony taulutelkkarimme. Kapulan käyttö tuntui luontevammalta kuin käytössä myös olevan langattoman näppäimistö- hiiriyhdistemän. Mietin, olisiko maailma niin valmis, että voisin muuallakin käyttää käsiin sattuvaa ir-ohjainta noin vain. Epäilin, että ei kai nyt sentään. Ei ollut. Täällä Tampereella telkkarimme on myös Sony. Se on eri mallia kuin maalla. Samoin kapula on eri näköinen. Äveriäämmästä laitteistosta huolimatta, kaupunkikapula ei toiminut Cubox:in kanssa. Maailma ei siis itsestään selvästi ole valmis tältä osin. Tutkin asiaa hieman.

Ir-ohjainten liikenteessä on käytösää ainakin seuraavat prokollat: NEC, RC-5, RC-6, JVC, SONY, LIRC. Ilmeisessti NEC on yleisimmin käytössä. Lisäksi kunkin ohjaimen lähettämät koodit ovat juuri tuolle laitteelle yksilöllisiä. Olen kokeillessani säätänyt Cubox:ini ymmärtämään muutamaa ohjainta. Vanha Terratec:in tv-kortin mukana tullut ohjain käyttää NEC:iä. Hong Kong -liikkeestä noin kuudella eurolla ostettu käyttää RC-5 protokollaa. Kirpputorilta kahdella eurolla ostettu Smartbox-ohjain käyttää joko NEC tai RC-5 protokollaa. Vanha ruotsalainen.Kungen tai jotain sinne päin on itsessään niin monipuolinen, etten viitsinyt tutkia pidemmälle, kuinka saisin kaiken Cubox:issa tarvitsemani toimimaan sillä – jäi siis ”vaiheeseen”. Maaseutukapula on Sony-perhettä, en ole tutkinut sitä, sillä sehän toimi silloin – ei ehkä toimi enää. Keskustelupalstojen perusteella arvelen, että SONY on varmaankin aika hankala. Nyt mukanani maalle kulkee Cubox:in lisäksi myös esimerkiksi hongkongilainen tai kirppiskapula.

Hiukan tutkimisesta ja koodaamisesta

Nettisivustosta http://www.solid-run.com/mw/index.php/GeeXboX kohdasta ”Remote control – Setup” löytyy aika hyvät ohjeet. Sivulla http://xbmc.exstatic.org/ir_keys.txt on lista xbmc:n koodeista. En yritä kirjoittaa tekstiäni ohjeenomaisesti. Paras tapa perehtyä kapulaliikenteeseen on käyttää em. linkkien tietoja ja tätä kuvailua, josta varmaankin puuttuu joitain ”pikku juttuja”. Edellä mainittujen kahden linkin tutkiminen on välttämätön edellytys sille, että arvoisan lukijan mahdollinen oma yritys voisi onnistua.

Kapulaliikenteen tutkiminen alkaa parin GeeXboX-linux:in palvelun pysäyttämisellä: komento systemctl stop eventlircd.service pysäyttää infrapunaliikenteen palvelimen ja komennosta systemctl stop xbmc.service voit päätellä, että se pysäyttää xbmc:n palvelun. Jos kapulasta ei ole mitään tietoja voi kokeilla esimerkiksi komennon  

ir-keytable -c -p NEC,RC-5,RC-6,JVC,SONY,LIRC -t käyttöä. Komennon valitsin -t käynnistää ir-keytable:n testimoodissa ja se jää odottelemaan kapulan näppäimen painamisen aikaansaamaa lähetystä ja palauttaa painetun kapulanäppäilyn koodin. Testauskomento ir-keytable -t soveltuu jo koodatun kapulan testaukseen esimerkiksi, kun näppäilyn toimintaa pitää muuttaa. Jos selostus vaikutti sekavalta ja hämärältä asiaa varmaankin selventää seuraava ”hannunkapulan” kooditiedosto, tiedoston muoto on 

koodi KEY:

# table hannununkapula, type: RC5

0x0f KEY_OK

0x2c KEY_OK

0x2a KEY_UP

0x35 KEY_DOWN

0x22 KEY_LEFT

0x38 KEY_RIGHT

0x2c KEY_OK

0x0a KEY_EXIT

0x28 KEY_EXIT

0x3c KEY_PAUSE

0x2b KEY_PLAY

0x29 KEY_STOP

Huomaat, että toiminnoille ”OK” ja ”EXIT” olen varannut kaksi kapulan näppäintä kummallekin (kerran pedagogi – aina pedagogi).

Cubox:issa GeeXboX:in hakemistossa /etc/rc_keymaps on lukuisia valmiita kooditiedostoja erilaisille infrapunaohjaimille. Muokkaamalla niistä jotain sopivaa voit kaiken kirjoittamiseen verrattuna hiukan pienemmällä vaivalla saada oman kapulasi avulla XBMC:n käyttäytymään asiallisesti ja siivosti. Kun olet komennon ir-keytable -t avulla selvittänyt kapulastasi haluamasi näppäilyt ja koodit ja tallentanut haluamallasi nimellä uuden kooditiedostosi hakemistoon /etc/rc_keymaps, voit ottaa sen käyttöön muokkaamalla tiedostoa /usr/bin/change-rc. Oma muokattu tiedostoni näyttää esimerkiksi tältä:

#!/bin/sh

KEYMAPS="hannunkapula"

if [ -n "$KEYMAPS" ] ; then

ir-keytable -w /etc/rc_keymaps/$KEYMAPS && echo "changing keymaps to $KEYMAPS"

else

echo "No specific keymaps, abording ..."

fi

exit 0

Tässä esimerkissä otetaan siis käyttöön ”hannunkapula”.

Olen tehnyt kooditiedostot muutamaa erilasta kapulaa varten ja laitan tähän lopuksi malliksi skriptin, jolla otetaan käyttöön ”hannunkapula”:

#!/bin/bash

cp /usr/bin/cha1 /usr/bin/change-rc

systemctl stop eventlircd.service

systemctl stop xbmc.service

sleep 1

ir-keytable -c

ir-keytable -w /etc/rc_keymaps/hannunkapula

sleep 1

systemctl start eventlircd.service

systemctl start xbmc.service

Muutamien omien kapuloitteni kooditiedostoihin viitataan tiedostoissa cha1 cha2 cha3 ...

Haluttu ”cha” kopioidaan tiedostoon change-rc,

kaksi palvelua sammutetaan,

”hannunkapula” otetaan käyttöön ja

sammutetut kaksi palvelua käynnistetään.

Siis Cubox:ini hakemistossa /root on esimerkiksi ajokelpoiset skriptit kapula, kapula-t ja kapula-k. Kun suoritan esimerkiksi komennon ./kapula, voin käyttää ”hannunkapulaa”. Monien kapuloiden käytössä ei tietenkään ole mitään järkeä, mutta tutkittujen joukosta voi sitten valita parhaiten käteen sopivan.

Kapulakielinen tekstini suotaneen anteeksi asian luonteesta johtuen.

Kapulat rivissä heinäkuussa 2013
Hannu Haapasaari

Ps. Elokuussa 2013

XBMC on XBMC-säätiön kehittämä ilmainen ja avoimen lähdekoodin mediasoitin. Mietin, että se varmaankin olisi asennettavissa eri käyttöjärjestelmille. Kokeilin ensiksi sen asentamista Ubuntuun. Synaptic ohjelmasta löytyi asennuspaketti kirjastoineen. Asennus onnistui vaikeuksitta. Käytettävyys oli linux-koneeni suorituskyvyn mukaisesti hyvä. 

Kuljetan kaupunki- ja maaseutuasuntomme välillä mukana Windows 8:lla varustettua läppäriä. Googlen haulla "xbmc download" olin löytänyt nettisivun, jolla oli XBMC:n latauslinkit kahdeksalle eri käyttöjärjestelmälle, mukaan luettuna Windows. XBMC:n asennus Widowsiin oli niinikään vaivaton ja ongelmaton. Soittimen käytettävyys oli erittäin hyvä. Otin käyttöön myös XMBC:n web-palvelimen. Sain kapulavalikoimaani vielä yhden lisän, HTC-kännykkäni. "Kapulaksi" käy itse asiassa mikä hyvänsä kännykkä tai tietokone, jossa on mahdollisuus ottaa paikallisverkossa selainyhteys. Voin siis ottaa paikallisverkossani selainyhteyden XBMC:hen ja komentaa sitä kännykkäni tai tietokoneeni näyttööni ilmestyneellä "kapulalla". Teknisesti katsoen XBMC:n http-palvelin lähettää ohjaimen käyttäjän selaimelle lomakkeen (kapulan kuvan). Kuvan näppäimet välittävät koodattuja palvelupyyntöjä soittimen web-palvelimelle (esimerkiksi: "Paas näyttäin sääennuste"). Jos olet kiinnostunut XBMC-mediasoittimen käyttämisestä tällä tavoin, pääset esimerkiksi Windows-koneella vaivattoman asennuksen ja muutamien säätötoimien jälkeen kokeilemaan ihmettä.

Kokeilumielellä HH

Cubox-GeeXbox-kokemuksia

Cubox:ini GeeXboX on ollut tutkimisen kohteena. XBMC käyttöliittymä on osa ”valmista maailmaa”. Käyttöliittymä tottelee sekä näppäimistöä että hiirtä. Miellyttävä yllätys on ollut, että voin komentaa Cuboxiani myös taulutelkkarimme kapulalla. Jos pysyttelen graafisessa ”valmiissa maailmassa”, hoituu XBMCn menujen käyttö kätevästi, televisionomaisesti. Komennot välittyvät viiveittä. Toimintaviiveitä tietenkin tulee johtuen surkeasta mobiilidatayhteydestä ja osin Cubox:in suorituskyvystä. Todellakin, täällä ”maalla” tietokoneitteni tukiasemana toimii kännykkä. Yhteyden kaista ei ole mitenkään riittävä multimediatoimiin, mutta joutuuhan suunnistajakin kilpailussaan joskus valitsemaan umpimetsän mukavan polun tai metsätien sijasta. Tietenkin palveluntarjoaja myisi mielellään nopeamman yhteyden, kalliilla hinnalla, mutta ottaen huomioon laitteitteni ja ohjelmistojeni mitättömät kustannukset olisi enempi sijoittaminen datayhteyteen sekä hölmöä että tyylitöntä.

Ensi tuntumalta vaikuttaa siltä että XBMC:n käyttäjä on kovastikin sidottu käyttiksen suljettuun ”valmiiseen maailmaan” - vain se on mahdollista, mitä

valikoista löytyy. Toki se riittää useimmille multimedian käyttäjille, ja onhan käyttömukavuus mukavan käytännöllistä. Mitä siis löytyy.

Videot

Videovalikon toimintoja ovat ”Tiedostot” ja ”Lisäosat”. Valinnalla ”Lisäosat” voidaaan paitsi ottaa käyttöön jo asennettu lisäosa myös asentaa tarjolla olevia lisäosia. Lukuisista lisäosista mainittakoon esimerkiksi YouTube, Elisa Viihde ja Documentary.net. YouTube on melkein missä olosuhteissa hyvänsä toimiva järjestelmä, Elisa Viihteestä kokemukseni ovat pääasiassa kielteisiä. Se toimii miten kuten ”Elisan kattavassa verkossa”, kunnolla ei juuri muualla – ei myöskään kännykkätukiaseman varassa olevassa Cubox:issani. Mielenkiintoista on, että useimmat muut tarjolla olevista lisäosista toimivat. Documentary.net:istä valitsin katseltavakseni ”Nature”-ryhmään kuuluvan tallenteen ”A Norway Passage – The Most Beautiful Voyage”. Risteilyalus ”Nordnorge” matkasi Bergenistä Kirkenesiin. Kuvaus oli upeaa, kuva laadukasta ja myös selostus musiikkeineen toistui erinomaisesti. Kännykkäyhteydestä huolimatta näyttöpuskurin lataus ei kertaakaan pysäyttänyt esitystä. Erinomaista. Kun vielä Cubox:ini on komennettavissa käytössä olevan taulutelkkarin kapulalla, voin todeta, että tältä osin toiminta on juuri niinkuin pitääkin.

Kuvat

Kuvat-toimintoon on samoin mahdollista asentaa lisäosia, esimerksi osat nimeltä ”google” ja ”Picasa”, jotka eräiden muiden lisäksi ovatkin käytössäni. ”Valmiista maailmasta” olen välillä siirtynyt ”harrastajan tontille”. Käyttöjärjestelmänähän on GeeXboX linux – siis linux. Harrastajan on varmaankin kätevintä ottaa ssh-yhteys koneeseen ja sen avulla suorittaa säätö- ym. toimia. Samoin käyttiksessä on toiminnassa ftp-palvelin, kuinkas muuten. Olen sekä toisesta linux-koneesta, Android-tabletista, Android-kännykästä että Windows-koneestani käsin käyttänyt em. yhteyksiä. Windows-koneeni TotalCommanderilla mm. tein paikallisverkossamme ftp-siirtoja ja nyt Cubox:issani on muutama tuhat matkakuvaa. Kolmenkymmenenkahden gigan mikroSD-kortin muistista on tällä hetkellä käytössä kaiken kaikkiaan noin 35%. ”Kuvat”-toiminnossa voin käynnistää diaesityksiä (slideshow). Niistä on mukava muistella joskus toteutettujen matkojen tunnelmia. Diaesitykset toimivat erinomaisesti.

Sää

XBMC:n päävalikosta kannattaa vielä mainita ”Sää”. Tähän toimintaan voi valita kolmen paikkakunnan sääennusteen. ”Sääprofeetankin” voisi valita. Olen käyttänyt oletuksena olevaa ”Weather Underground” -palveluntarjoajaa. Paikalliset sääennusteet saan melko monipuolisina ja kohtuullisella tarkkuudella. Kun maaseutasunnollamme käytettävissä oleva viljelypinta-ala on kahdessa lohkossa selvästi alle aarin luokkaa, en tarvitse tarkempia ennusteita. Pyöräilykelit varmistamme vielä katsomalla ikkunasta ulos ja ennusteiden osuvuuden todennamme empiirisesti.

Järjestelmä

Järjestelmä-valikossa on valittavissa ”Asetukset”, ”Tiedostonhallinta”, ”Käyttäjäprofiilit” ja ”Järjestelmän tiedot”. Viimeksi mainittu valinta tuo näkyville mm. koneen ip-osoitteen paikallisverkossa (ei siis tarvitse lähteä mustalta ruudulta kyselemään). Tietoa ip-osoitteesta tarvitsen mm. ssh- ja ftp-yhteyksien muodostamiseen.

Päävalikossa on lisäksi valinnat ”Musiikki” ja ”Ohjelmat”. Jälkimmäisessä valinta ”GeeXboX network configuration” oli tarpeen laitteen liittämisessä langattomaan paikallisverkkoon. Kokeilin kahta donglea. Kummallakin langaton yhteys syntyi ongelmitta sekä kodin kiinteään tukiasemaan että kännykän tukiasemaan. Kannattaa myös mainita ”Ohjelmat”-valikon valinta ”RSS Editor”. Sen avulla sain Yle:n uutisotsikoiden nauhan juoksemaan tuttuun tapaan näytön alariville. Olen myös asentanut ohjelmavalikosta Web-selaimen, mutta se ei likikään anna totuttua graafisten selainten käyttömukavuutta. Koska Cubox:issani on käynnissä webpalvelin, voin toki ulkopuolisesta tietokoneesta ottaa selainyhteyden Cubox:ini web-tarjontaan.

Tämän Cubox:iin sijoittamani XBMC:n käytettävyys on opettelun jälkeen osoittautunut kohtalaiseksi – kapulaa käyttäen jopa melko hyväksi. Kun vielä valmiiden ominaisuuksien loppuessa voin paeta ”mustalle ruudulle”, niin mikä ettei.

Maaseudun rauhassa heinäkuussa 2013
Hannu Haapasaari